keskiviikko 29. elokuuta 2012

Learning to be a participant, or new literacies in a world of digital sharing


Colin Lankshear & Michele Knobel don’t let it rust. After having their first edition of New Literacies published in 2003, they have been active in updating it, getting the 3rd edition to the bookstores last year. The subtitle of the newest edition is Everyday Practices and Social Learning.

Reading New Literacies 3rd ed. is one of those rewarding learning experiences. It is a well structured and lucidly written book full of interesting examples.

New Literacies is divided into three parts: Concepts and theories, Everyday practices and examples, and finally, building upon these, New literacies and social learning.

I found 'New literacies and social learning' the most valuable part. There’s a lucid chain of reasoning from the change of the global world, from the new requirements in the working life, to the informal participatory digital culture and how these urge the learning and teaching to change.

Learning in the current society has to happen as an active process of the learner, where he/she becomes a full participant in a community of practice. That means that learning is not so much “(educators) pushing decontextualized abstract knowledge” but “(learners) pulling meaningful and contextual skills”. When learning is contextual, authentic, and makes a connection to the life outside school, it can touch emotions, too. As best, that can lead to passion-based learning.

Not only do Lankshear&Knobel theorize about it, but they give us plenty of examples as well. There’s the granny who decided to learn to be a Sims designer. There’s the community building up The Secret Life of Toys. And what is of the most essential, there’s the authors’ own (authentic!) experience with teacher education students and their team-based learning, producing both research and new media.

This quote sounds like a motto of our Learning Solutions team at InnoOmnia: 
“The efficacy of social learning is predicated on the fact that it immerses learners in processes of induction into the ‘ways’ of becoming ‘full practitioners’ and acquiring their appreciative systems, as well as getting hands-on practice with their mental and material tools within authentic contexts in which they are employed by successful practitioners from the outset.” (220)
The strength of part 1 and part 2 lies in the vast array of interesting examples of current digital culture. They range from auctioning one’s soul in Amazon.com, to the shoe throwing meme, to writing fanfiction, and to producing machinima video at school.  

The writers have organized their book to serve as a course text book by providing questions and topics for discussion in the end of the chapters. Chapter 7 is also available online at the writers’ site. 

In Facebook terms, I ‘like’ this book. “This [liking on Facebook] creates text, makes meaning, does identity work, expresses solidarity, sends signals, instantiates one’s sense of ‘cool’ or insiderliness, and so on. It is writing by clicking.” (196) 

So, if you liked this review, share it and ignite your own social network of meanings.


torstai 16. elokuuta 2012

Reshaping Learning

The International Conference on Learning tarjosi hyvän konferenssin tapojen mukaisesti yllin kyllin aiheita, joista voisi soveltaa uutta omaa. Tässä muistilista kiinnostavimmista.
  • Yhteistoiminnallinen verkko-oppimisympäristö “Scholar” (risteyksen erilaiset liikennevirrat)
  • Tutkimus kuinka blended learning –kurssien verkkoympäristöissä todella toimitaan (puhelinluettelo, pahvilaatikkopino)
  • Syväoppiminen on merkitysten rakentamista: henkilökohtaista ja sosiaalista (kuskin peukku; vrt. japanilaisryhmä BM:ssa)
  • Blogit ja verkkokeskustelut oppimisessa: case (keskustelu pubin terassilla)
  • Mobiilia kieltenoppimista ammatillisessa koulutuksessa (kännykänkäyttäjä ja kadun tekstejä/kylttejä)


Bill Cope, Affordances and Practices: (Re-) Designing Classroom Discourse (U of Illinois)
  • Esityksen aiheena konferenssin järjestäjän Common Ground Publishingin verkko-oppimisympäristö
  • Luokka (oppimisympäristö) on kommunikaation ja tiedon arkkitehtuuria
  • Usein se järjestyy palvelemaan yksisuuntaista opetuspuhetta
  • Miten oppimisympäristö voi tukea oppijan osallisuuden ja motivaation kasvua?
  • Miten digitaalisten ympäristöjen affordanssit, niiden järjestäminen voi tukea ja parantaa oppimistuloksia
  • Monimediainen ja monensuuntaisen vuorovaikutuksen verkko-oppimisympäristö
  • ”generation P”: participation, peer collaboration
  • Oma lisäys:”peer review” pikemminkin kollaboratiivisena tiedonrakenteluna eikä tuotoksen arviointina


Keisha Valdez Noel, Are Technology Skills Transferrable? 
  • Aiheena Noelin tekemä tutkimus West Indies Universityn blended learning –kursseista
  • Lähtökohdat: 
    • opiskelijat haluavat olla itsenäisiä, aktiivisia omassa oppimisessaan
    • opettajat uskovat oppijakeskeiseen työskentelytapaan 
  • todellisuus:
    • opiskelijat haluavat tuolla syötetyiksi lusikalla – itsenäinen työskentely verkossa on heille turha lisätyö
  • tutkija havainnoi kursseja, joissa hyödynnetään Moodlea
    • ei opettaja-opiskelija-vuorovaikutusta
    • opettaja keskittyy tenttiin, siispä opiskelijat keskittyvät tenttiin
    • opiskelijat eivät käytä verkko-oppimisympäristöä sosiaalisena oppimisen tilana
    • opettaja käyttää verkko-oppimisympäristöä luentomuistiinpanojen postaukseen ja tiedotteiden välittämiseen
    • verkkoympäristössä ei vuorovaikutusta


Gunther Kress, Learning and the recognition of learning An exploration in the frame of a social semiotic multimodal theory of meaning-making
  • Koulujärjestelmä peilaa aikaansa
  • Keskiajan luostarikoulu, jossa opetus saarnastuolista
    • teollisen ajan massaopetus, ”liukuhihna”
    • nykyajan vertais- ja verkostopohjainen oppiminen
  • Kun koulutus yhä enemmän markkinaehtoista (varsinkin anglosaksisissa maissa). Kuka asettaa arvot, merkitykset? 
  • Mitä yhteiskunta/markkinat/opettaja luokassa on valmis tunnistamaan? Kun oppilaan tehtävänä on piirtää kartta, ja tuotoksessa on lentokone, miten opettaja tunnistaa merkityksen?
  • Miten tieto tehdään tunnistettavaksi? Miten oppija löytää käsitteet ja konventiot
  • Miten hyödynnetään hiljainen tieto?
  • Vähemmän on usein enemmän. Aikaa ja mahdollisuuksia löytää oppijan henkilökohtainen suhde substanssiin > merkitys (significance & meaning) rakentuu > syväoppiminen
  • Oppiminen on aina kommunikaatiota, ja siinä tapahtuu siis aina tulkintaa ja sosiaalista merkitysten välittämistä
  • Oppisisällön asettuminen omaan ymmärrykseen, kontekstiin ja merkityskenttiin, tiedon skeemoihin > ymmärrys, sisäistäminen, laatu tärkeämpää kuin määrä (vrt. suom. koulun pienet tuntimäärät tai japanilaisturistin juoksu videokameran kanssa museon vitriiniltä toiselle)
  • Merkitysjärjestelmän muutos: ennen viesti välittyi tekstin pohjalta (vrt 1960-luvun oppikirja), nyt perustuu paljolti visuaaliseen järjestelmään


Amy S.C. Leh, How to Use Blog and Discussion Board to Support Online Instruction
Blogien ja keskustelufoorumin käyttö ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelussa, kyselytutkimus Generation C (content creation), generation P (participation) [peer]
Lähdeteos, jossa vertaillaan mm. blogien ja wikien käyttöä etc: Connell 2010
  • Blogien plussia
    • Helppoja käyttää
    • Välitön palaute
    • Aina saatavilla 
    • Vahva opiskelijoiden välisen ja opiskelija-substanssi-vuorovaikutuksen kokemus
    • Enemmän henkilökohtaisuutta sekä diskurssin että ulkoasun osalta
    • Tuli palautetta, paransi projektia
  • Blogien miinuksia
    • Omat ideat tulivat kopioiduksi
    • Nettiyhteyden pätkiminen
    • Postauksen aikaleimalla huijaaminen (postauksen tekeminen annetun aikarajan puitteissa, mutta sisällön lisääminen vasta myöhemmin)
    • Blogi ei säilytä varakopiota työstä
  • Keskustelupalstan käyttö oli helpompaa mutta liikaa vastauksia, persoonaton, ei houkutellut visuaalisesti
  • Molemmilla työkaluilla paikkansa, kun ohjeistus ottaa välineen huomioon

Ernestine Bischof, Mobile Language Learning
Liiketalouden ja turismin ammattikorkeakoulu Itävallassa
  • Selvittivät minkä verran opiskelijoilla on mobiililaitteita ja käyttävätkö opetukseen 
    • Älykännyköitä 75 %:lla
    • Oppimiseen niitä käyttää 25 %
    • Pääasiallinen käyttötapa: sanakirja, tekstarit oppimisessa, muistiinpanojen teko
  • Järjestivät opiskelijoille workshopin miten mobiililaitteita voi hyödyntää oppimiseen
    • Appsien esittely
    • Muiden relevanttien systeemien esittely: Google Docs, Dropbox
    • toimintatapojen kokeilu
    • Workshopiin osallistuneet olivat motivoituneita, kokivat workshopin hyödylliseksi
    • AAU lähettää meille linkin kurssin sivulle > voisimme pistää pystyyn vastaavan työpajan InnoOmniassa