Reshaping Learning

The International Conference on Learning tarjosi hyvän konferenssin tapojen mukaisesti yllin kyllin aiheita, joista voisi soveltaa uutta omaa. Tässä muistilista kiinnostavimmista.

• Yhteistoiminnallinen verkko-oppimisympäristö “Scholar” (risteyksen erilaiset liikennevirrat)
• Tutkimus kuinka blended learning –kurssien verkkoympäristöissä todella toimitaan (puhelinluettelo, pahvilaatikkopino)
• Syväoppiminen on merkitysten rakentamista: henkilökohtaista ja sosiaalista (kuskin peukku; vrt. japanilaisryhmä BM:ssa)
• Blogit ja verkkokeskustelut oppimisessa: case (keskustelu pubin terassilla)
• Mobiilia kieltenoppimista ammatillisessa koulutuksessa (kännykänkäyttäjä ja kadun tekstejä/kylttejä)

Bill Cope, Affordances and Practices: (Re-) Designing Classroom Discourse (U of Illinois)

• Esityksen aiheena konferenssin järjestäjän Common Ground Publishingin verkko-oppimisympäristö
• Luokka (oppimisympäristö) on kommunikaation ja tiedon arkkitehtuuria
• Usein se järjestyy palvelemaan yksisuuntaista opetuspuhetta
• Miten oppimisympäristö voi tukea oppijan osallisuuden ja motivaation kasvua?
• Miten digitaalisten ympäristöjen affordanssit, niiden järjestäminen voi tukea ja parantaa oppimistuloksia
• Monimediainen ja monensuuntaisen vuorovaikutuksen verkko-oppimisympäristö
• ”generation P”: participation, peer collaboration
• Oma lisäys:”peer review” pikemminkin kollaboratiivisena tiedonrakenteluna eikä tuotoksen arviointina

Keisha Valdez Noel, Are Technology Skills Transferrable? 

• Aiheena Noelin tekemä tutkimus West Indies Universityn blended learning –kursseista
• Lähtökohdat: 
• opiskelijat haluavat olla itsenäisiä, aktiivisia omassa oppimisessaan
• opettajat uskovat oppijakeskeiseen työskentelytapaan 
• todellisuus:
• opiskelijat haluavat tuolla syötetyiksi lusikalla – itsenäinen työskentely verkossa on heille turha lisätyö
• tutkija havainnoi kursseja, joissa hyödynnetään Moodlea
• ei opettaja-opiskelija-vuorovaikutusta
• opettaja keskittyy tenttiin, siispä opiskelijat keskittyvät tenttiin
• opiskelijat eivät käytä verkko-oppimisympäristöä sosiaalisena oppimisen tilana
• opettaja käyttää verkko-oppimisympäristöä luentomuistiinpanojen postaukseen ja tiedotteiden välittämiseen
• verkkoympäristössä ei vuorovaikutusta

Gunther Kress, Learning and the recognition of learning An exploration in the frame of a social semiotic multimodal theory of meaning-making

• Koulujärjestelmä peilaa aikaansa
• Keskiajan luostarikoulu, jossa opetus saarnastuolista
• teollisen ajan massaopetus, ”liukuhihna”
• nykyajan vertais- ja verkostopohjainen oppiminen
• Kun koulutus yhä enemmän markkinaehtoista (varsinkin anglosaksisissa maissa). Kuka asettaa arvot, merkitykset? 
• Mitä yhteiskunta/markkinat/opettaja luokassa on valmis tunnistamaan? Kun oppilaan tehtävänä on piirtää kartta, ja tuotoksessa on lentokone, miten opettaja tunnistaa merkityksen?
• Miten tieto tehdään tunnistettavaksi? Miten oppija löytää käsitteet ja konventiot
• Miten hyödynnetään hiljainen tieto?
• Vähemmän on usein enemmän. Aikaa ja mahdollisuuksia löytää oppijan henkilökohtainen suhde substanssiin > merkitys (significance & meaning) rakentuu > syväoppiminen
• Oppiminen on aina kommunikaatiota, ja siinä tapahtuu siis aina tulkintaa ja sosiaalista merkitysten välittämistä
• Oppisisällön asettuminen omaan ymmärrykseen, kontekstiin ja merkityskenttiin, tiedon skeemoihin > ymmärrys, sisäistäminen, laatu tärkeämpää kuin määrä (vrt. suom. koulun pienet tuntimäärät tai japanilaisturistin juoksu videokameran kanssa museon vitriiniltä toiselle)
• Merkitysjärjestelmän muutos: ennen viesti välittyi tekstin pohjalta (vrt 1960-luvun oppikirja), nyt perustuu paljolti visuaaliseen järjestelmään

Amy S.C. Leh, How to Use Blog and Discussion Board to Support Online Instruction
Blogien ja keskustelufoorumin käyttö ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelussa, kyselytutkimus Generation C (content creation), generation P (participation) [peer]
Lähdeteos, jossa vertaillaan mm. blogien ja wikien käyttöä etc: Connell 2010

• Blogien plussia
• Helppoja käyttää
• Välitön palaute
• Aina saatavilla 
• Vahva opiskelijoiden välisen ja opiskelija-substanssi-vuorovaikutuksen kokemus
• Enemmän henkilökohtaisuutta sekä diskurssin että ulkoasun osalta
• Tuli palautetta, paransi projektia
• Blogien miinuksia
• Omat ideat tulivat kopioiduksi
• Nettiyhteyden pätkiminen
• Postauksen aikaleimalla huijaaminen (postauksen tekeminen annetun aikarajan puitteissa, mutta sisällön lisääminen vasta myöhemmin)
• Blogi ei säilytä varakopiota työstä
• Keskustelupalstan käyttö oli helpompaa mutta liikaa vastauksia, persoonaton, ei houkutellut visuaalisesti
• Molemmilla työkaluilla paikkansa, kun ohjeistus ottaa välineen huomioon

Ernestine Bischof, Mobile Language Learning
Liiketalouden ja turismin ammattikorkeakoulu Itävallassa

• Selvittivät minkä verran opiskelijoilla on mobiililaitteita ja käyttävätkö opetukseen 
• Älykännyköitä 75 %:lla
• Oppimiseen niitä käyttää 25 %
• Pääasiallinen käyttötapa: sanakirja, tekstarit oppimisessa, muistiinpanojen teko
• Järjestivät opiskelijoille workshopin miten mobiililaitteita voi hyödyntää oppimiseen
• Appsien esittely
• Muiden relevanttien systeemien esittely: Google Docs, Dropbox
• toimintatapojen kokeilu
• Workshopiin osallistuneet olivat motivoituneita, kokivat workshopin hyödylliseksi
• AAU lähettää meille linkin kurssin sivulle > voisimme pistää pystyyn vastaavan työpajan InnoOmniassa