Medialukutaitoa ovia avaamalla

Mediakulttuuri kasvattaa ihmisiä kuin itsestään. Tällaisen väitteen pudotteli Juha Suoranta kirjassaan Kasvatus mediakulttuurissa (pdf).

Mihin sitten tarvitaan mediakasvatusta tai uusien lukutaitojen opettamista? Eli sekö siis riittää, että avataan ovi ja astutaan sisään käytäntöyhteisöön?

Juha väitti myös, että sikäli kun ihmiset oppivat erilaisia mediataitoja, voivat he myös kasvattaa medialla ja mediaa. Katsotaan, saa nähdä mitä tapahtuu. Tai ei vain katsota, vaan toimitaan. Tällä ja siihen liittyvillä tulevilla bloggauksilla on nimittäin tarkoitus sorsastaa ja saada yhteistyöllä todistettua, että uusien lukutaitojen omaksuminen on käytäntöyhteisöön astumista. Aika lähellä Juhan pointtia, siis.

Tässä on näillä näkymin edessä ainakin neljä postausta. Meinasin ensin kaataa tähän aloitukseen käsitteenmäärittelyä muutaman liuskan verran, mutta meni omakin naama vihreäksi, joten piirsinkin käsitteistä karttaa. Popplet-tunnarit omaavat kansalaiset voivat vapaasti tuunata tätä alla olevaa (tästä) ja lisätä samalla myös minun ymmärrystäni aiheesta.

Kuten näkyy, en oikein edes tiedä mitä käsitettä pitäisi käyttää. Koska aion seuraavaksi puhua käytäntöyhteisöistä ja siitä, miten samat lainalaisuudet toimivat myös livenä, ei medialukutaito toimi. Sama juttu näiden käsitteiden kanssa, joihin sisältyy "digitaalinen".

Yksi oivallinen lähestymistapa on Howard Rheingoldin "21st century skills = skills+community." Kannattaa katsoa Howardin keynote-esitys Reboot Britain -konferenssista vuodelta 2009.